Teknoa

YHTEISTYÖKUMPPANIT


Veriryhma_logo
frezza
G-Works Oy
epson
secvia

Viisitoista vuotta vihreää

Hyisenä syksyisenä päivänä 20.10.2018 The Group ry piti viimeisen kokouksensa. Yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen paikalle päässeet kahdeksan varsinaista jäsentä päättivät yksissä mielin saattaa maaliin The Group ry:n viisitoistavuotisen taipaleen. Halukkaita jatkajia hallitukseen ei enää ollut, eikä tapahtumienkaan vastuutehtäviin löytynyt juurikaan innokkaita tekijöitä. Groupista ja grouppareista oli tullut jo vanhoja. Töiltä, opinnoilta ja perheiltä oli vaikea ehtiä harrastamaan. Ehdimme kuitenkin jättää oman jalanjälkemme Suomen tietokone- ja peliharrastajien kulttuuriin.

Kipinä

Yhdistyksemme juuret lähtivät vuodesta 2003, kun kourallinen Day of Defeat -pelaajia kyllästyi kohtaamaan otteluissaan joukkeita, jotka hyväksikäyttivät bugeja tai muita epäreiluja konsteja otteluiden voittamiseksi. Aluksi luotiin keskinäiset säännöt epäreiluuksien kitkemiseksi, ja kohtapuoliin sääntöjä noudattaville joukkueille alettiin järjestää liigoja ja turnauksia.

Alkutaipaleella The Group ry:ssä järjestettiin sekä online-turnauksia, kuten esimerkiksi Scandinavian Day of Defeat League ja Day of Defeat: Source -turnaus, mutta pian pääpaino siirtyi kokonaan LAN-tapahtumien järjestämiseen. Lähtölaukauksen tietokonetapahtumavyyhdille antoi vuonna 2004 helmikuussa järjestetty Solidgaming.

Vuoteen 2006 asti järjestimme erilaisia offline-tapahtumia kieli poskessa -mentaliteetilla eniten omaksi iloksemme. Toisinaan pistimme tapahtuman pystyyn Puolustusvoimilta lainaksi saadut ysiykkösen kuteet niskassa, ja heti muutaman kuukauden päästä shortsein ja havaijipaidoin. Toki meidän mielestä oli myös erittäin mukavaa, että muutkin nauttivat meidän tapahtumistamme! Tämän aikakauden suurin kiitos on nostettava Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskukselle, joiden tiloissa ja joiden opastuksessa tapahtumamme kasvoivat niin osallistujamäärissä kuin ammattitaidossakin.

Nuotio

Tavalliset pienet nuorisotalolla järjestetyt runsaan sadan osallistujan LAN-tapahtumat alkoivat tuntua vuonna 2007 jo vähän nähdyltä konseptilta, ja kaipasimme uusia haasteita. Silloin kokeilimmekin helsinkiläisen pelikahvilan Level7:n kanssa uudenlaista konseptia, jossa pääkaupunkilaiset kilpapelijoukkueet mittelivät siitä, mistä kaupunginosasta tulee parhaat pelaajat. Tämän City-Strike -liigan tarkoitus oli herätellä ihmisiä siihen nykyään paremmin tunnettuun todellisuuteen, että pelaaminen voidaan mieltää ihan oikeana harrastuksena. Harrastukset vaativat aikaa ja panostusta. Samanlaista näkökulmaa haettiin myös samana vuonna järjestetyssä LAN-tapahtumassa Solid Fireparty, jossa yli tuplasimme edellisten tapahtumien konepaikka- ja osallistujamäärän. Halusimme osoittaa pystyvämme tekemään peleihin ja tietokoneisiin liittyvää tapahtumaa myös vahvalla ammattitaidolla, yhäkin kieli poskessa. Se oli meidän juttu.

Äkkiä meille syntyi rutiini järjestää kaksi tapahtumaa vuodessa, toinen vähän isompi, ja toinen vähän pienempi. Mitään yhtä tapahtumakonseptia emme halunneet lähteä kehittämään, koska teimme yhä tapahtumia ennen kaikkea itsellemme. Halusimme kokeilla uusia juttuja ja uusia haasteita, uusissa paikoissa ja uusin vastuuvetäjin. Yksi mikä kuitenkin pysyi vuodesta toiseen, ja josta meidät opittiin tuntemaankin, oli Paulig Frezza -palkinnot! Siisti (hieno) konepaikka? Tuossa Frezzaa! Siisti (puhdas) konepaikka? Tuosta Frezzaa!

Roihu

Kun LAN-tapahtumat olivat rutiinia, oli aika siirtyä toisiin uusiin haasteisiin. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus oli perustamassa ensimmäistä nuorten pelikahvilaa. Nuorisotoimen oli hankala tavoittaa harrastavia pelaajia, sillä eihän heitä oikein näe kaupungin katukuvassa. Hehän harrastavat kotoaan! Toisaalta taas, mehän olimme jo vuosien ajan toimineet yhteistyössä kaupungin kanssa, ja mehän olimme juurikin pelikulttuurissa harrastavia pelaajanuoria. Yhteisvoimin avasimme Helsingin Sörnäisiin vuonna 2008 nuorten pelikahvilan nimeltä Pelitalo. Me tosin olisimme nimenneet sen Datanutaksi.

Pelitalo avasi meille ovia julkishallinnon maailmaan. Pääsimme kertomaan usealle vaikutusvaltaiselle taholle meidän näkemyksemme pelikulttuurista ja sen tulevaisuudesta. Saimme monet vakuutettua siitä, että räiskintäpelit eivät ole murhasimulaattoreita, vaan ne voivat olla monen ihmisen vakava harrastus. Pelitalo rohkaisi meitä hakemaan hankerahoitusta nuorten peliseuratoiminnan kehittämiseksi, ja mehän teimme työtä käskettyä. Vuonna 2009 saimme kolmivuotisen rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä juurikin tähän tarkoitukseen. Ensimmäinen vuosi hankkeessa keskittyi selvittämään tarkemmin sitä, millaisin toimin meidän olisi parasta kehittää tuota annettua tehtävää. Lähestyimme monia suomalaisia pelikulttuurin tahoja, ja yhteistyössä heidän kanssaan perustimme Suomeen kilpapelaamisen kattojärjestön, Suomen elektronisen urheilun liitto – SEUL ry:n.

SEULin perustamisen kylkiäisenä The Group ry:ssä haluttiin toden teolla hypätä kilpapelaamisen kelkkaan. Vuonna 2010 järjestimme Jimm’s PC-Storen ja ESPC-pelikahvilan (myöhemmin Buzan) kanssa kaksi kappaletta aikansa kovatasoisimpia kilpapeliturnauksia Suomessa. Palkintopotit tapahtumissa oli ennennäkemättömiä ja puitteet ammattimaisia, sekä tapahtumien uutisointi Gaming.fi:n toimesta erinomaista. Myöhemmin The Group ry järjesti myös eri peleistä ESPC-liigoja, joiden finaalit huipentuivat LAN-tapahtumien yhteyteen.

Vuonna 2011 Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksella oli ongelma. Nuorten suosimaan Pelitaloon oli hankittu kymmenien tuhansien eurojen laitteisto, mutta se istui sunnuntaisin täysin käyttämättä, sillä sunnuntaityöntekijät on kalliita. The Group ry ja eXelon Gaming rupesivat täyttämään sunnuntaitoimintaa Pelitaloon konseptilla SuperSunnuntai, jossa viikoittain pelaajat kävivät kilvoittelemassa harrastamissaan peleissä, ja kauden lopuksi kunkin pelin kruunatut voittajat saisivat sopimuksen eXelon Gamingin siipien suojassa. Täältä toiminnasta ponnisti parrasvaloihin muun muassa nykyinen alansa maailmanmestari Joona “Serral” Sotala.

Hiillos

Vuodesta 2012 eteenpäin toimintamme alkoi hiljalleen hiipua. Ehkä jo ennen sitäkin. Järjestimme toki yhä juuri meidän näköisiä LAN-tapahtumia, mutta vähän vasemmalla kädellä (ei pahalla vasenkätisille). Lainailimme kalustoa ja kävimme auttamassa kymmenien muiden tapahtumien järjestämistä. Emme keksineet juurikaan mitään uutta tuulta purjeisiimme. Oliko yhdistyksemme palanut loppuun tuossa edellisten vuosien todella vilkkaassa ja monipuolisessa työstämisessä? Vai törmättiinköhän niin monen muun yhdistyksen tavoin siihen, että vanhat parrat vanhenee, pariutuu ja työllistyy, eikä uusia tekijöitä saada heidän tilalle?

Moni ulkopuolinen varmaan pitää The Grouppia jonkinlaisena sisäänpäin kääntyneenä elitistijoukkona. Itseasiassa olimmekin sitä, sillä yhdistyksen jäseniksi hyväksyttiin vain sellaisia henkilöitä, joiden uskottiin sopivan joukkoon. Tästä syystä monelle meistä tämä yhdistys oli paljon enemmän kuin tapahtumajärjestäjäorganisaatio. Tupaantuliaisiin ja syntymäpäiviin kutsuttiin aina koko yhdistys, sehän nyt oli päivänselvää. Kävimme yhdessä luovuttamassa verta, huvipuistoissa, ulkomailla, museoissa, vierailimme muissa tapahtumissa ja autoimme toisiamme muutoissa.

Koko yhdistyksemme puolesta haluan kiittää kaikkia kaikille tapahtumiin ja turnauksiin osallistuneita henkilöitä! Todella suuri kiitos jok’ikiselle Suomessa toimivalle pelikulttuurin ympärillä työskentelevälle taholle. Olitte sitten tapahtuma- tai turnausjärjestäjiä, peliorganisaatioita, opinahjoja, elektronisen urheilun kattojärjestö, tai mitä tahansa muuta. Teette huiman tärkeää työtä. Monen teistä kanssa olemmekin saaneet kunnian yhdessä kehittää suomalaista pelikulttuuria. Valtava kiitos kaikille yrityksille, jotka ovat tukeneet yhdistystämme, meidän tapahtumia ja muita meidän metkuja. Kiitos!

Nyt yhdistyksemme on purettu, ja kuten kaikki tietävät, purkaessa soi Bellini – Samba De Janeiro!


Jani “Zachu” Korhonen
Puheenjohtaja evp.
The Group ry